Marja-Stiina Suihko

Kirjoittaminen on minulle yksi tapa olla olemassa. Ensimmäinen runoni on merkitty muistiin sanomalehden reunaan ollessani alle kolmevuotias, ja sen jälkeen on kertynyt päiväkirjoja, runoja, muistiinpanoja, mittaamaton määrä rehtorin ja opettajan työelämätekstejä, kuntapoliitikon esityksiä, maailmanparantajan kolumneja, mielipidetekstejä ja lehtiartikkeleita mutta myös fiktiota.

Ammattinimikkeitäni ovat olleen Runoviikkojen projektisihteeri, kulttuurisihteeri, taide- ja kulttuuriaineiden opettaja, kansalaisopiston rehtori, lukion rehtori ja äidinkielenopettaja. Äidinkieli ja kirjallisuus onkin intohimoni ja ainoa kouluissa sallittu huumaava aine. Kalevalaisuus on kulkenut mukana jo geeneissä, joten minussakin on sekä sinipiian että Louhen DNA:ta. Olen Kalevalaisten Naisten Liiton varapuheenjohtaja ja Kalevala Korun aarteiden kantaja. Yksi opettajavuosieni tähtihetkiä oli, kun yhdeksäsluokkalaiseni innostuivat räppäämään Kuhmo-talon Kalevala-juhlassa.

Kirjoitan tarinoita lapsille sekä nyt on työn alla lopultakin sen ensimmäisen suuren romaanin käsikirjoitus. Saa nähdä, miten dead linen kanssa käy.