Ruokavuosi

TIMO KUOPPALA

VUODEN KIERTO NÄKYY RUOKAPÖYDÄSSÄ

Ruokapöytämme ilme ei ole samanlainen kautta vuoden. Luonto, tapaperinne ja myös lainsäädäntö vaikuttavat siihen, mitä syötäväksi tarjotaan. Vaikutuksen tekevä emäntä tai isäntä miettii ruokalistaa tehdessään, missä kohtaa vuosikiertoa mennään.

Talvikuukausien ruokavalio on raskaampaa kuin muina vuodenaikoina. Tuhdit liharuoat, uunipaistit ja padat sopivat talvipäivien kylmyyteen; myös poro on omiaan tälle ajalle. Palanpainikkeeksi saa nykyään muun ohella hyviä tummia talvioluita myös ruokakaupoista.

Raskaan liharuoan kevennykseksi sopii made, joka on parhaimmillaan tammi helmikuussa. Itäisestä ruokaperinteestä voi lainata blinit, joiden kanssa sopii tarjota mätiä. Hummereita ja ostereita on tähän aikaan parhaiten tarjolla. Kaupoissa on runsaasti ulkomaisia hedelmiä mm. päärynöitä.

Pääsiäisen aikaan kannattaa nauttia muuten Suomessa liian vähän käytettyä lammasta. Munaruoat, mämmi ja helppotekoinen pasha kuuluvat pääsiäiseen.

Kevätkaudella ruokavalio kevenee. Tarjolla on kalaa, merilohta, ahventa ja kuhaa. Lisäksi korvasienten ystävien aika on toukokuussa. Ensimmäiset kotimaiset varhaisvihannekset sekä ulkomailta tulevat kirsikat saapuvat kauppoihin.

Kesä tarjoaa paljon kevyitä kasvisruokia, grilliherkkuja ja tuoreita marjoja. Ravustus alkaa heinäkuun lopulla, jolloin viimeistään on maistettu uusia perunoita ja kauppoihin tullutta tuoretta silliä. Sorsastusaika elokuussa antaa aihetta riistalintujen kokeilemiseen.

Syksy on silakan ja muun pikkukalan aikaa. Muikun ja siian mäti on tuoretta ja riistakausi jatkuu. Oman värinsä antavat metsäsienet ja kotimaiset hedelmät.

Myöhäissyksyllä pöytä taas tuhdintuu. Tulee hirviaika, martinhanhi ja vihdoin ruokavuoden huippukohta joulu.

Kausiruokien synty pohjautuu luontoon sekä jonkin verran uskontoon ja perinteisiin, mutta sitä säätelevät myös metsästys ja kalastuslait.

TALVIRUOAT (tammi , helmi ja maaliskuu)

1. Mäti

Mateen mätiä tarjotaan kutuajan loppupuolella (parasta tammi- helmikuussa). Sitä ei ole hyvä varastoida kahta päivää kauempaa. Järvimateen mädin pakastaminen varmistaa, ettei siinä ole lapamatoja.

Mateen mädin säilytys:

Mäti säilytetään omassa pussissaan. Verisuonista vedetään veri varovasti pois veitsellä kevyesti painaen. Mätipussit laitetaan pyyheliinan päälle jäärouheeseen. Kun mätipussia tässä painetaan varovasti, tulee mäti pois pussista. Jos mätipussit on pakastettu, ne on sulatettava hitaasti.

Mädin kanssa tarjottavia lisäkkeitä: erittäin hienojakoinen sipuli, smetana, blinit tai paahtoleipä.

2. Laskiaisen aikaan tarjotaan sianliharuokia, kuten siansorkkia ja paistia.

3. Ostereita ja hummereita on alkuvuodesta parhaiten saatavissa ulkomailta.

4. Erilaiset ulkomaiset hedelmät, kuten päärynät ja omenat.

5. Runebergin päivä 5. helmikuuta

6. Maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa tulevat ajankohtaisiksi pääsiäisruoat. Pääsiäisen aikaan tyypillistä tarjottavaa ovat lammas, broileri, mämmi, kananmunat ja erilaiset pääsiäisleivonnaiset.

7. Poro ja muu riista

KEVÄTRUOAT (huhti toukokuu)

1. Merilohi, ahven, kuha, säynävä, hauki, lahna ja silakka

2. Lampaanpaisti, joka tarjotaan palvattuna, savustettuna tai paistettuna. Lammas on myös pääsiäisajan ruokaa.

3. Korvasienet

4. Ulkomaiset kirsikat ja mansikat

5. Kotimaiset varhaiskasvikset

6. Perinteisesti toukokuuhun tai aivan kesäkuun alkuun sijoittuvat vappuruoat, äitienpäiväruoat sekä ylioppilasjuhlat.

Keväällä kasvukausi on alkamassa. Kun aloitat yrttien, vihannesten tai muiden kasvatuksen nyt, saat kesän mittaan tuoretta ...

Lue lisää puutarhasta

KESÄRUOAT (kesä , heinä ja elokuu)

1. Kesäisin tarjoillaan lohta eri muodoissa.

2. Ravustuskausi alkaa 21. heinäkuuta kello 00.00.

3. Kesäisiä ruokia ovat myös sienet, kuten korvasienet, keltavahverot sekä erilaiset metsäsienet.

4. Hyvää tarjottavaa ovat uudet perunat, tuoreet kasvikset sekä erilaiset marjat (esim. mansikat, mustikat ja lakat) sekä vesimelonit ja persikat.

5. Heinä elokuun vaihteessa ruokapöydässä maistuvat erilaiset sillit.

6. Sorsastuskausi alkaa 20. elokuuta.

SYYSRUOAT (syys lokakuu)

1. Syksyyn kuuluvat silakka, muikku, säynävä, kampela, kuha, lahna sekä nahkiaiset, ankeriaat ja muikun ja siian mäti.

2. Hedelmistä ajankohtaisia ovat omenat, päärynät ja luumut, mutta myöskään sieniä ei sovi unohtaa.

Myöhäissyksy ja jouluruoat (marras joulukuu)

1. Myöhäissyksyn ruokiin kuuluu erilainen pienriista sekä hirvi, jonka metsästysaika on 15.10 1.2.

2. Marraskuun 10. on martinpäivä, jolloin ruokapöytään kuuluu hanhi.

3. Joulun aikaan tarjoillaan lipeäkalaa, kinkkua, kalkkunaa ym. jouluisia herkkuja.

4. Muita myöhäissyksyn ja joulun ajan ruokia ovat erilaiset sianliharuoat, sianpää, mateen mäti sekä tuontihedelmät.

KAUSITTAISET VAIHTELUT

1. Tammikuu

Kala: made sekä sen mäti, kilohaili ja silakka

Liha: porsaanliha, poro, hirvi, riekko, jänis ja peura

Marjat ja hedelmät: Ulkomaiset hedelmät ja kasvikset

2. Helmikuu

Kala: made sekä sen mäti ja lohi

Liha: riekko, jänis ja poro

Laskiaisruoat: hernekeitto, porsaansorkat ja laskiaispullat

Runebergin päivä 5.2: Runebergin tortut

Marjat ja hedelmät: Ulkomaiset hedelmät ja kasvikset

3. Maaliskuu

Kala: made sekä sen mäti

Liha: riekko, jänis, poro ja lammas

Pääsiäisruoat: lampaanpaisti, broileriruoat, kananmunat, mämmi, pasha, baba, pinaattikeitto, kulitsa ja kananpoika

Marjat ja hedelmät: Kotimaiset varhaiskasvikset sekä ulkomaiset hedelmät ja kasvikset

4. Huhtikuu

Kala: kotimaiset kalat kuten ahven, hauki, kuha, lahna, lohi, silakka ja säynävä

Liha: lammas ja broileri

Pääsiäisruoat: ks. maaliskuu

Vihannekset ja kasvikset: Kotimaiset varhaiskasvikset ja ulkomaiset uudet perunat

Vappuvalmistelut ja ruoat kuten munkit, tippaleivät ja sima

5. Toukokuu

Kala: kotimaiset kalat (ks. huhtikuu)

Liha: vasikka ja broileri

Sienet: Korvasienet

Vihannekset ja kasvikset: Kotimaiset varhaiskasvikset ja ulkomaiset uudet perunat

Marjat ja hedelmät: ulkomaiset mansikat ja kirsikat

Vappuruoat, äitienpäiväruoat, ylioppilasjuhlat sekä koulujen päättäjäiset.

6. Kesäkuu

Kala: ahven, lahna, siika ja hauki

Liha: vähärasvaiset lihalajit

Vihannekset ja kasvikset: Kotimaiset varhaiskasvikset ja vihannekset

Sienet: Korvasienet

Marjat ja hedelmät: kotimaiset mansikat, kirsikat ja vadelmat

7. Heinäkuu

Kala: kampela, kuha, turska ja ravut

Liha: vähärasvaiset lihalajit

Sienet: Keltasienet

Vihannekset ja kasvikset: Kotimaiset kasvikset ja vihannekset

Marjat ja hedelmät: kotimaiset

8. Elokuu

Kala: kampela, turska, silli, ankerias ja ravut

Liha: sorsanmetsästys alkaa sisävesistöissä 20. elokuuta

Sienet: mm. tatit ja haperot

Marjat ja hedelmät sekä aikaiset omenalajikkeet

9. Syyskuu

Kala: kampela, ankerias, muikku, silakka, siika, kuha, säynävä, turska, nahkiainen ja ravut

Liha: riekko, jänis ja sorsa (15.9 alkaa pienriistan metsästyskausi )

Marjat ja hedelmät: Omenat, luumut sekä puutarha ja metsämarjat

10. Lokakuu

Kala: kampela, kuha, lahna, lohi, säynävä, nahkiainen, silakka, turska, ravut, siika+ mäti ja muikku + mäti

Liha: sisäelimet, hirvi (metsästys alkaa 15.10), pienriista ja sorsa

Marjat ja hedelmät: puolukka, karpalo ja pihlajanmarja

Vihannekset ja kasvikset: Kotimaiset kasvikset esim. kaali ja maa artisokka

11. Marraskuu

Kala: kampela, kuha, lahna, lohi, säynävä, nahkiainen, silakka, turska, siika+ mäti ja muikku + mäti sekä

lipeäkala

Liha: sisäelimet, hirvi, pienriista, peura, kalkkuna, hanhi, ankka, sorsa ja veriruoat

Marjat ja hedelmät: puolukka ja karpalo

Vihannekset ja kasvikset: kaali, maa artisokka ja kastanjat

12. Joulukuu

Kala: kampela, kuha, lohi, made, silakka, silli ja lipeäkala

Liha: kalkkuna, hanhi, ankka, hirvi, sianliha ja pienriista

Marjat ja hedelmät: ulkomaiset hedelmät kuten omenat ja mandariinit

Ruokaohjeet

• Ruokavuosi
• Pääsiäinen ja sen ruokaperinne
• Vappu
• Rapujuhla
• Silakkamarkkinat 2018
• Joulu- ja joulupöydän antimet
• Puutarha

Sivun alkuun