*Muutamia huomioita esteettömyydestä
*Näkövammaisten atk-apuvälineet
*W3C Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0
*Testausohjeet verkkosivun tekijälle
Kenelle teet sivuston?
Esteettömyys, käytettävyys, saavutettavuus ja hakukoneoptimointi ovat monelta osin samaa asiaa. Esteettömyystestauksen tuloksia voidaan käyttää sivustojen helppokäyttöisyyden lisäämiseen (käytettävyys) ja sivustojen hakukonenäkyvyyden parantamiseen (hakukoneoptimointi).
Esteettömyys ei automaattisesti tarkoita rumaa tai hyvin pelkistettyä sivustoa. Myös tyylikkäästi tehty design-sivusto voi, oikealla tavalla tehtynä, olla esteetön.
Kun sivusto noudattaa standardeja, sen laajennettavuudesta tulevaisuuden tarpeisiin voi olla varma. Tällöin ei esim. välttämättä tarvita erillistä mobiilisivustoa, koska standardeja noudattavaa sivustoa voi käyttää myös yhä yleistyvillä mobiililaitteilla. Lisäksi standardeja noudattavaa sivustoa on helpompi hallita kokonaisuutena (sekä käyttäjän että ylläpitäjän).
Helposti ajatellaan, että esteettömyyttä tarvitsee vain pieni ryhmä. Todellisuudessa esteettömistä sivustoista hyötyvät ikäihmiset, mobiililaitteita käyttävät, erikoisempia selaimia käyttävät ja monet muut käyttäjäryhmät. Standardeja noudattava sivusto on mahdollista tehdä samalla työllä kuin toisenlainenkin sivusto. Todennäköisesti kuitenkin standardeja noudattavalla sivustolla käyttäjämäärä (uskolliset käyttäjät ja satunnaiset käyttäjät) tulee olemaan toisenlaista sivustoa suurempi. Esteettömällä sivustolla voi olla myös positiivista vaikutusta yrityksen imagoon.
Sivustoja tehtäessä on hyvä miettiä, keitä varten sivustoa tehdään. Onko tärkeämpää se, että mainostoimisto saa kaikki ideansa toteutettua, vai se, että sivusto on hyvä kaikille käyttäjille ja helposti ylläpitäjän hallittavissa?
Saavutettavuustestauksen tulokset palvelevat näkövammaisten käyttäjien ohella kaikkia sivustojen käyttäjiä.
Kun sivuston suunnittelussa otetaan huomioon esteettömyys, samalla otetaan huomioon myös moni yhteensopivuusseikka. Tämä takaa, että sivusto rakennetaan yhteensopivaksi nykyisten ja tulevien teknisten mahdollisuuksien kanssa.
Saavutettavuustestauksessa sivustoa tarkastellaan käyttämällä näkövammaisten atk-apuvälineitä. Tarkastelussa ohjenuorana toimivat WWW-sivustoille laaditut esteettömyysohjeet, jotka ottavat huomioon sekä sokeiden että heikkonäköisten käyttäjien tarpeet. Tarvittaessa testaus on mahdollista tehdä myös W3 2.0 -luokiteltuna tasotestauksena.
Saavutettavuustestausta tehtäessä otetaan huomioon:
Sivujen esteettömyys ja toimivuus mm. ruudunlukuohjelmalla, navigaation toimivuus, sivupohjan rakenne ja tiedonhankinta sivuilta. Testauksen rajaamisesta huolimatta sen avulla saadaan todenmukainen kokonaiskuva sivustosta ja siinä mahdollisesti olevista ongelmista.
Saavutettavuustestauksen konkreettiset tulokset:
Sivuston luettavuuden paraneminen kaikille käyttäjille.
Lainaus: Näkövammaistahojen apuvälineet http://www.nkl.fi/ sivustolta Heikkonäköiset käyttävät ruudunsuurennusohjelmaa tai muuttavat selaimen asetuksia sopivammiksi.
Ruudunlukuohjelmat
Ruudunlukuohjelmat ovat erillisiä ohjelmia, jotka ladataan omalle koneelle. Monet ongelmat, joita ruudunlukuohjelmiin liittyy, aiheutuvat siitä, ettei niitä ole suunniteltu ensisijaisesti tietoverkkojen käyttöä varten, vaan esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien käyttämiseen. Suomessa ruudunlukuohjelman lisäksi tarvitaan suomenkielinen puhesyntetisaattoriohjelma, jonka toimintaa ruudunlukuohjelma ohjaa.
Ruudunlukuohjelman avulla käyttäjä voi liikkua sivulla näppäinkomentoja käyttäen haluamallaan tavalla ja haluamaansa kohtaan.
Saavutettavuustestauksessa sivustoa tarkastellaan mm. Jaws- ja Supernova-ruudunlukuohjelmien ja erilaisten selainten (Internet Explorer, Opera ym) avulla.
Lainaus: Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0 http://www.w3.org/Translations/WCAG20-fi/ -sivustolta. Tämä teksti kertoo WCAG 2.0 saavutettavuusraportista, joten se perustuu teksteiltään osittain em. ohjeistukseen.
Verkkosaavutettavuuden perustan muodostavat Ylimmällä tasolla olevat neljä periaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja lujatekoisuus.
Havaittava: Informaatio ja käyttöliittymäkomponentit on esitettävä tavoilla, jotka käyttäjä voi havaita.
Hallittava: Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin tulee olla hallittavia.
Ymmärrettävä: Informaation ja käyttöliittymän toiminnan on oltava ymmärrettävää.
Lujatekoinen: Sisällön on oltava riittävän lujatekoinen, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia, mukaan lukien apuvälineohjelmat.
Periaatteiden tason alapuolella ovat ohjeet, joita on 12. Ne tarjoavat verkkosivujen sisällöntuottajille työskentelyn perustavoitteet niin, että tuotettu sisältö olisi saavutettavaa henkilöille, joilla on jokin vamma tai rajoite.
Onnistumiskriteerit
Jokaiselle ohjeelle on laadittu testattavia onnistumiskriteereitä, jotta WCAG 2.0 -ohjeistusta voidaan käyttää. Ohjeiden noudattamiselle on määritelty kolme tasoa:
A (matalin), AA ja AAA (korkein).
Vaikka ohjeidenmukaisuus voidaan saavuttaa vain ilmoitetuilla tasoilla, on suositeltavaa listata myös sellaiset onnistumiskriteerit, jotka ylittävät ohjeidenmukaisuuden tasot ja lisäävät esteettömyyttä, mutta eivät sisälly ohjeidenmukaisuuden vaatimuksiin. Tällainen ominaisuus on esim. skaalautuvuus.
Yleisenä linjauksena ei ole suositeltavaa vaatia kokonaisten verkkosivustojen AAA-tason ohjeidenmukaisuutta, koska joidenkin sisältöjen osalta ei ole mahdollista täyttää kaikkia AAA-tason onnistumiskriteereitä.
Ohjeidenmukaisuus ja sen tasot voidaan mitata vain kokonaisilta sivustoilta. Ohjeidenmukaisuuden määrittelemiseksi sivun osien vaihtoehtoiset sisällöt tulkitaan osaksi sivua silloin, kun ne voidaan hankkia suoraan sivulta, kuten esim. pitkä kuvausteksti tai videon vaihtoehtoinen esitystapa.
Sivuston eri kieliversiot tulkitaan eri verkkosivuiksi.
Tiesitkö, että, palvelusta ja tuotteesta riippumatta, hankintapäätökseen vaikuttavan tiedon kerääminen tapahtuu nykyisin verkossa?
Alle 1 % yrityksistä mahtuu mukaan hakutulosten kärkeen. Ellet ole mukana 20 ensimmäisen hakutuloksen joukossa, saatat menettää huomattavasti asiakkaita.
Kun haluat sivustosi näkyvän ja löytyvän helposti, kyse on
Hakukoneoptimoinnista, jossa sivustosta ja sen rakenteesta pyritään tekemään hakukoneystävällinen, jolloin arvostuksesi hakukoneissa nousee ja näin saat sivustolle lisää kävijöitä. Optimoinnin etu on, että siihen kerran sijoitettu panos ei katoa, vaan tuottaa pitkälle tulevaisuuteen. Optimoinnin heikkous on alun suuri panostus ja muutosten näkyminen osittain vasta tulevaisuudessa pitkäjänteisen työn tuloksena.
Hakukonemarkkinoinnista, joka tarkoittaa hakukoneissa (Google Adwordsissa) ostettua hakusanamarkkinointia. Tulokset ovat nopeita, mutta kestävät vain ajan, jonka kampanjaa maksetaan.
Usein parhaaseen tulokseen päästään näiden yhdistelmällä. Aluksi on selvitettävä, mitä sivustolle on tehtävä, jotta sinne hakukonemarkkinoinnin avulla tulevat kävijät jäävät ja palaavat uudelleen. Kun optimoinnin tulokset paranevat, hakukoneoptimoinnin budjettia voi pienentää tai lopettaa sen kokonaan.
Näkövammaistahojen testausohjeet verkkosivuille ja ?palveluille
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/tietoa/esteettomyys/tiedons
W3?validaattori http://validator.w3.org/
W3C Web Accessibility Initiative-määritykset: http://www.w3c.org/wai
W3C Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0
http://www.w3.org/Translations/WCAG20-fi/
Validaattorit ovat ohjelmia, joilla sivustoja voidaan tarkastella ohjelmallisesti. Niiden antamaan tietoon tulee suhtautua kriittisesti, sillä ne ovat osittain hieman vanhentuneita, jolloin niiden antamat tiedot eivät ole täysin todenmukaisia.
Saavutettavuutta vuodesta 2003 lähtien
Kokko-Kokki Oy
Rapakivenkuja 1 C 45, 00710 Helsinki
Gsm 040 5594 739 | email: saavutettavuus[at]omat.fi
Päivitetty 29.03.2017 Webmaster