Sijainti: Etusivu | Perustietoa | Pakastaminen | Pakastaminen ja pakasteiden käyttö

Pakastaminen ja pakasteiden käyttö

ruuanvalmistusta

< >

TIMO KUOPPALA

Ruoan pakastaminen on paras tapa säilyttää ravinto tuoreena pitkään. Oikein pakastetussa ruoassa vitamiinit ja hivenaineet säilyvät kauan. Lähes mitä tahansa voi pakastaa, mutta kannattaa kuitenkin tarkkaan miettiä, vastaako makunautinto siihen käytettyä tilaa ja energiamäärää. Samassa muodossa olevaa ravintoainetta ei saa pakastaa kahta kertaa. Poikkeuksena on hapankaali, joka vain paranee sulaessaan ja uudelleen jäätyessään. Valmiita ruoka annoksia pakastettaessa on muistettava, että ne eivät säily kovin kauan.

Pakastin tulisi sijoittaa siten, että ilma sen ympärillä kiertää hyvin ja lämpö haihtuu tehokkaasti. Hyvä ilmankierto vähentää sähkönkulutusta ja lisää pakastimen ikää.

Pakastamisen perussääntö on jäädyttää nopeasti ja sulattaa hitaasti. Silloin ruoka aineiden koostumus muuttuu mahdollisimman vähän. Pakastaessa kannattaa siis käyttää pakastimen tehokytkintä. Sulatukseen jääkaappi on hyvä paikka.

Toinen laatuun paljon vaikuttava asia on pakkausten tiiviys. Kuivuminen jatkuu, vaikka lämpötila laskee pakkasen puolelle. Pakasteista haihtuva kosteus tiivistyy jääksi pakastimen pinnalle ja lisää sähkönkulutusta. Pakastamiseen tarkoitetut pussit ja purkit ovat parhaita, sillä ne ovat tiiviitä eivätkä hapristu kylmässä.

Pakasteet on hyvä merkitä. Jäisestä pussista tai rasiasta ei saa helposti selvää, mitä se sisältää. Näkövammaisten Keskusliiton apuvälinemyynnistä saa pakkasta kestävää merkintäteippiä pistekirjoitusmerkintöjä varten.

KASVISTEN PAKASTAMINEN

Vaikka Suomesta saa tuoreita vihanneksia läpi vuoden, voi talven herkkuhetkiin pakastaa jotakin menneeltä kesältä. Tuoretta tilliä, persiljaa tai muita yrttejä voi silputa pakasterasioihin ja käyttää pitkin talvea. Silppua voi myös laittaa jääpalakuutioihin, kaataa hieman vettä päälle ja pakastaa. Yrttinen jääkuutio raikastaa sulaessaan salaatin. Jotkut kasvikset, kuten parsa, on hyvä kiehauttaa ennen pakastamista. Perunaa, lukuunottamatta puolivalmiita ranskalaisia, ei kannata pakastaa, sillä sen rakenne muuttuu jauhoiseksi.

mansikka koskettava

MARJAT

Jogurttien lisäaineita voi välttää ostamalla kaupasta luonnonjogurttia ja lisäämällä siihen pakastemarjoja ja maun mukaan sokeria. Puhdistetut marjat voi pakastaa sellaisenaan tai soseutettuna käyttötarpeen mukaan. Pilaantuneet marjat on noukittava tarkkaan pois. Jos haluaa talvella kauniinnäköisiä kakkumansikoita, niitä saa laittamalla kerroksen marjoja uunipellille, antamalla niiden jäätyä pinnaltaan ja vasta sen jälkeen pussittamalla. Ainakin karviaiset tulevat entistä kirpeämmän makuisiksi pakasteessa, joten niihin voi lisätä hieman sokeria.

KALA

Kala on aina parasta tuoreena, mutta pakastaakin sitä voi ainakin keittokaloiksi. Peratun ja puhdistetun kalan voi pakastaa sellaisenaan tai fileroituna. Jos haluaa nähdä vaivaa, voi yrittää myös aikaavievää tapaa, jossa kalan pintaan jäädytetään ikäänkuin useita jääkerroksia. Mäti sopii pakastettavaksi hyvin.

LIHA

Liha on parasta pakastaa raakana. Esimerkiksi paistetusta kinkusta tulee helposti vetistä. Mitä vähemmän lihassa on rasvaa, sen pidempään se pysyy pakasteessa hyvänä.

JUUSTOT

Monia juustoja voidaan pakastaa parin, kolmen kuukauden ajan. Juustot kuivuvat helposti, joten ne kannattaa ennen pakastepussiin laittamista kääräistä metallifolioon tai kelmuun.

P.S. Jos ullakkoa ei ole ja pakasteessa on tilaa, voi sinne mahtua muutama saunavihta talvi iltojen iloksi. Vihta voidaan laittaa isoon pakastepussiin ja sitä voidaan sitoa pienemmäksi esim. narunpätkällä. Kun vihta otetaan käyttöön, se pitää upottaa ensin muutamaksi minuutiksi kylmään veteen sulamaan, sillä muutoin lehdet irtoavat.


Vanha postikortti keittiöväestä

Ruokailun historia

ruokailun historia Ruokailun historian voidaan katsoa alkaneen tulen keksimisestä. Tulella alettiin kypsentää mm. leipää, kalaa ja lihaa. Jo ennen viljelyn ja... ... Lue lisää

Lihalajitelma lautasella

Ruokavuosi

Ruokapöytämme ilme ei ole samanlainen kautta vuoden. Luonto, tapaperinne ja myös lainsäädäntö vaikuttavat siihen, mitä syötäväksi... ... Lue lisää

Grillattu lihaannos

Ruokasanasto

Ruokasanaston tarkoituksena on antaa tietoa eri ruokakulttuurien sanoista ja niiden selityksistä. Erikielisiä ruokasanastoja löytyy sanakirja osiosta Flambeeraus:... ... Lue lisää

Grillattu

Eri maiden ruokakulttuureja

Eri maiden ruokakulttuureja Eri maiden ruokakulttuurit ovat olleet sidoksissa mm. maan omiin raaka aineisiin ja uskontoon. Kehitys on muuttanut tapoja suvaitsevaisemmiksi,... ... Lue lisää

Ruoanvalmistusta hellalla

Niksejä ja vinkkejä ruoanlaittoon

NIKSEJÄ JA VINKKEJÄ RUOANLAITTOON LEENA NORDSTRÖM JA PAAVO PUHAKKA Oma myönteinen asenne lisää motivaatiota ruoanvalmistukseen. * Pidä... ... Lue lisää

Mausteet

Mittataulukot

MITTATAULUKOT 1 dl =7 rkl 1 rkl =3 tl 1 tl =5 ml Fariinisokeri 1 dl =70 g 1 rkl =10 g 100 g =1,45 dl tomusokeri 1 dl =60 g 1 rkl =9 g 100 g =1,625 dl Hienosokeri 1 dl =85 g 1 rkl... ... Lue lisää

Oikeat työvälineet ruoanvalmistukseen

Hyvillä välineillä hyvään lopputulokseen

Hyvillä välineillä hyvään lopputulokseen PAAVO PUHAKKA Hyvä keittiöväline helpottaa ruoanlaittoa. Ei ole samantekevää,... ... Lue lisää

Ruoan esikäsittely

Lihan, lintujen ja kalojen esikäsittelystä ja kypsennyksestä

Lihan, lintujen ja kalojen esikäsittelystä ja kypsennyksestä LIHA LIHAN KEITTÄMINEN * Laita isot lihapalat kylmään veteen, johon on lisätty... ... Lue lisää

hunajabroileri

Pöytä katetaan arkeen ja juhlaan

PöYTä KATETAAN ARKEEN JA JUHLAAN LEENA NORDSTRöM Hyvä ateria kutsuu. Tavataan ystäviä, syödään perheen kesken, vietetään iltaa... ... Lue lisää

purjon esikäsittely

Hygienia ruoanvalmistuksessa

Hygienia ruoanvalmistuksessa LEENA NORDSTRöM Keittiön hyvä valaistus antaa riittävästi valoa, ei häikäise ja korostaa värejä muuttamatta... ... Lue lisää

Kanavarras

Mausteet ja maustaminen

Mausteet ja maustaminen LEENA NORDSTRöM Mausteet antavat makua ja loihtivat esille kunkin ruokalajin erikoisominaisuudet. Mausteiden hyvä maku ja tuoksu... ... Lue lisää

Sinappi

Sinappi

Sinappi Vaikka sinappia käytetään usein lähinnä pöytämausteena, se on loistava yleismauste. Sinappi sopii hyvin ruoanlaittoon, sillä se antaa... ... Lue lisää

Kirkas lihaliemi

Alkoholi ruoanvalmistuksessa

Alkoholi ruoanvalmistuksessa PAAVO PUHAKKA Alkoholinkäyttö ruoanvalmistuksessa ei ole hienostelua, vaan sillä voi jokainen saada uutta makua ja omaleimaisuutta... ... Lue lisää

Tomaattiviipaleet

Etikat ja balsamietikat

ETIKAT JA BALSAMIETIKAT LEENA NORDSTRöM Väkiviinaetikan ainesosat: vilja ja väkiviina Etikkahappopitoisuus 10 prosenttia Säilöntäliemen ainesosat:... ... Lue lisää

Grillattua

Grillaaminen

Grillaaminen TIMO KUOPPALA Kesäaikaan saat arkiruokaan tai juhlahetkeen vaihtelua grillaamalla. Parhaimmillaan grillaus luo tuoksuineen viihtyisän tunnelman. Grillaaminen... ... Lue lisää

Pate

Ruoan keventäminen

RUOAN KEVENTäMINEN PAAVO PUHAKKA Tämän kirjasarjan ohjeissa ei ole kiinnitetty huomiota erilaisiin ruokavalioihin. Tarvittaessa ovat ohjeet muunneltavissa ja... ... Lue lisää


<< Hygienia ruoanvalmistuksessa | Mausteet ja maustaminen >>
Etusivu

Keittokirjan Sanna

Tarkoitus ei ole sanoa, mikä on hyvää tai huonoa. Jokainen kokki
on kiitoksensa ansainnut. Tavoitteena on tukea
rakkauttasi ruoanlaittoon ja antaa uusia ajatuksia meille jokaiselle.

Sormet sopassa keittokirja saavutettavuus [at] omat.fi


palaute | facebook | instagram

Vanhin saavutettavuus­testaaja
Kokko-Kokki Oy on tehnyt suomessa verkkosivustojen saavutettavuus­testauksia
jo vuodesta 2003. Yritys on vanhin Suomessa saavutettavuusasioita tehnyt yritys.

Kiinnostavia sivustoja