Eri maiden ruokakulttuureja

"Miten voi johtaa maata, missä on 246 eri juustolajia", sanoi CHARLES DE GAULLE kerran. "Arkkitehti peittää virheensä julkisivun taakse, kokki omansa kastikkeella ja lääkäri mullan alle", kirjoitti PAUL BOCUSE ranskan keittiön uudistajista. Ranskaa voidaan nykyisin sanoa gastronomian johtavaksi maaksi, sillä käsite Ranskalainen keittiö sekä maan viinit ovat maailmankuuluja.

Juutalaisessa keittiössä lihan tulee olla uskonnollisesti pyhitettyä (kosher). Happamaton leipä on suosittua. Alkoholijuomat ovat sallittuja ja viinillä on symbolinen merkitys.

Kiellettyjä ruoka aineita ovat suomuttomat kalat (esim. ankerias), sianliha, maito sekä äyriäiset.

Muslimit eivät käytä sianlihaa, sillä heidän mielestään porsas on epäpuhdas eikä tarkoitettu syötäväksi.

Buddhalaisuus kieltää eläinten teurastamisen, joten sen piirissä ei syödä lainkaan liharuokia.

Venäläisissä ruoissa käytetään runsaasti smetanaa ja jogurttia. Kaalia tarjotaan monessa eri muodossa. Muita aterian raaka aineita ovat punajuuri, kerma, kaviaari ja kuohuviini. Lisäksi venäläinen keittiö tarjoaa makeita jälkiruokia, teetä kahvin sijasta sekä runsaasti salaatteja ja leipää jokaisella aterialla. Syömistä pidetään rituaalina, johon kuuluvat ruokalajien välissä tarjotut snapsit.

Ortodoksisena paastoaikana kiellettyjä ruoka aineita ovat liha, voi, kananmunat ja maito.

Italiaa voidaan kutsua gastronomian kehdoksi. Tunnetuimpia italialaisia ruokia ovat pasta, pizza, antipasti, makaronit ja spaghetti. Pastan kypsyyden kokki tarkistaa heittämällä sen seinälle, mikäli pasta jää seinälle, se on kypsää. Italialaisessa keittiössä käytetään runsaasti makaronia, oliiviöljyä, sipulia ja tomaattia.

Suosittuja juomia ovat espresso sekä hyvät viinit.
Roomalaiskatoliset tarjoavat perjantaisin aina kalaruokaa.

Saksalainen keittiö tunnetaan makkarasta, hapankaalista, perunaruoista ja oluesta, mutta myös kahvi ja leivokset ovat kuuluisia. Aamiainen on usein runsas ja illallinen vastaavasti kylmä.

Itävaltalainen keittiö on kuuluisa gulassista, wieninleikkeestä sekä sacherkakusta. Alkuruoaksi tarjotaan yleensä keitto. Itävaltalaiset valmistavat monia ruokia kananpojasta.

Skandinavialaiset kiettiöt ovat tunnettuja voileivistään ja voileipäpöydistään. Maakunnilla on omia maakuntaruokia.

Moussakka ja muut munakoisosta valmistetut ruoat tekevät kreikkalaisesta keittiöstä tunnetun. Kreikassa käytetään myös runsaasti lampaanlihaa, oliiviöljyä sekä valkosipulia.

Suosittuja juomia ovat turkkilainen kahvi, retsina ja aperitiivina anislikööri ouzo.

Englantilainen ruoka on varsin miedosti maustettua. Tunnetuimpia englantilaisia ruokia ovat paahtopaisti, lammasruoat, erilaiset piiraat, papuruoat ja oluet. Perinteiseen aamiaiseen kuuluvat pekoni ja kananmunat sekä tee ja paahtoleipä. Lisäksi Englannissa tarjoillaan paljon makeita jälkiruokia.

Voiko Amerikasta puhua ilman hampurilaisia? Kuitenkin on muistettava myös isot pihvit, kanaruoat, kylmät leikkeleet ja jäätelöt.

Suosittuja juomia ovat kahvi, jäätee ja jäävesi sekä aperitiivit ja cocktailit.

Tunnetuimpia turkkilaisen ja arabialaisen keittiön tuotteita ovat döner kebabit, jogurtit sekä makea jälkiruoka baklava. Minttuteellä isäntä kehottaa kohteliaasti kotiinlähtöä. Näissä kulttuureissa syödään paljon lampaasta ja siipikarjasta tehtyjä ruokia.

Muhamettilaisilta on kuitenkin kielletty sianliha, veri ja äyriäiset sekä alkoholi. Arabille ei kannata tarjota jaffa tuotteita eikä myöskään sanaa jaffa. Myös graavikala koetaan hyvin vieraaksi.

Meksikolaiset käyttävät ruoassa runsaasti maissia, tabascoa ja tomaattia. Suosituin juoma on kaakao. Erikoisempia ruokia ovat kaikki kaktusruoat sekä juomat.

Näissä kulttuureissa vieras istutetaan aina kasvot oveen päin. Ruokailussa käytetään syömäpuikkoja. Jalkojen ristiminen pöydässä ei ole kohteliasta eivätkä kengänpohjatkaan saa näkyä.

Japanilainen ruoka jakautuu pääasiassa riisistä, soijapavusta, kalasta ja levistä valmistettuihin ruokiin.