LEENA NORDSTRöM
Hyvä ateria kutsuu. Tavataan ystäviä, syödään perheen kesken, vietetään iltaa kaksin. Pöydän kattaminen on hauskaa puuhaa vieraita odotellessa. Aina on aihetta kattaa kauniisti. Kattamisessa on etikettinsä, mutta tärkeintä on mielikuvitus. Kattamisvirikkeitä voi ammentaa matkoilta ja kaikesta ympärillämme tapahtuvasta. Myös aterialle osallistujien ikä vaikuttaa kattamistapaan.
Astiastoon ei välttämättä tarvitse kuulua 10 eri osaa. Suurilla päivällisillä voi hyvin tarjota eri ruokalajit erilaisilta lautasilta. Sama astiasto erilaisin lautas ja pöytäliinoin ja koristein muuntuu moneen tilaisuuteen ja tunnelmaan. Vain kunnianhimoinen emäntä saa vieraat tuntemaan olonsa vaivautuneeksi. älä siis yritä liikaa. Vapautunut tunnelma on juhlien onnistumisen tae.
Pöytätilaa varataan henkeä kohti pöydässä noin 60 cm.
Pöytäliina luo "hengen" koko kattaukselle.Valkoinen, puhdas ja sileä liina antaa pöydälle juhlallisen sävyn. Jos haluaa intiimin tunnelman, on parasta kattaa värilliselle tai kuviolliselle liinalle. Kuvioitu liina ja astiasto kuitenkin sopivat harvemmin yhteen. Pöytä on tällöin helposti liian kirjava. Myös tarjottavan ruoan väri on syytä ottaa huomioon liinaa valittaessa. Kaikki ovat oikeita materiaaleja, kunhan niitä vain käytetään oikeassa tilanteessa. Mielikuvituksen käyttö on sallittua!
Veitset, haarukat ja lusikat sijoitetaan pääruokalautasen viereen siten, että ne, joita käytetään ensin, tulevat uloimmaksi veitset oikealle puolelle ja haarukat vasemmalle. Jälkiruokalusikka ja haarukka sijoitetaan lautasen yläpuolelle. Uutena tulokkaana suomalaiseen kattaukseen on kullekin ruokailijalle katettava kastikelusikka, jolla viedään reilusti suuhun herkkukastike omalta lautaselta. Kastikelusikan paikka on viistosti oikealla, ruokalautasen yläpuolella.
Erikoisuuksia varten, kuten ostereita, simpukoita tai hummeria, on olemassa erikoisruokavälineitä.
Lautaset ja ruokailuvälineet asetetaan parin sentin päähän pöydän reunasta. Alkuruokalautanen asetetaan pienine ruoka annoksineen pääruokalautaselle. Myös alkukeittolautanen laitetaan pääruokalautaselle. Salaatti ja leipälautanen laitetaan pääruokalautasen vasemmalle puolelle.
Juomalasit sijoitetaan lautasen yläpuolelle. Mikäli katetaan useampia laseja, ne asetetaan oikealta lukien käyttöjärjestykseen, esim. vesilasi, viinilasi ja jälkiruokaviinilasi.
Lautasliinat laitetaan joko lautaselle, jos se on tyhjä, tai sen vasemmalle puolelle. Nykyään voi käyttää paperisia lautasliinoja, joita on sekä väriltään että laadultaan suuret valikoimat. Niiden tulee sopia muuhun kattaukseen.
Huolellisesti katetun pöydän näkyvin osa on koristelu. Pöytäkoristelu voi olla matala kukka asetelma, hedelmävati tai muutama persoonallinen koriste esine. Kukka asetelma ei koskaan saa olla niin korkea, että se peittää vastapäätä istuvan. Kukat eivät saa tuoksua voimakkaasti. Jos kutsuilla on jokin teema tai aihe, siitä saadaan ideoita myös koristeluun. Esimerkiksi kansainvälinen keittiö antaa lukemattomia mahdollisuuksia sekä ruokien koristeluun että valintaan.
Vuodenaikojen vaihtelu voidaan myös huomioida pöydänkoristelussa. Kesä tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia runsaine kukkineen ja hedelmineen. Syksyllä on omat, lämpimät sävynsä: syksyn ruskan lehdet, värikkäät kukat, pihlajanmarjat sekä tukevat, turvalliset kynttilät ja lyhdyt sopivat hyvin koristeeksi pöydälle tai ikkunalle. Talvella ja kylmänä vuodenaikana voidaan koristeluun käyttää vaikkapa männynoksia, joista tulee ihana tuoksu.
Juhlavissa tilaisuuksissa myös pöydän koristelun on oltava juhlava. Leiki ja uskalla kokeilla!
Pöydän kattaminen.
Hyvin katetun pöydän ääressä ruoka maistuu hyvälle. Sen tähden on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että pöytä katetaan huolellisesti.
Pöytäliinan on oltava sileä ja siisti, pöytäastiaston sekä väriltään että muodoiltaan kaunis. Käytämme mieluimmin valkoista tai luonnonväristä, valkaisematonta pöytäliinaa. Sitä vastaan värillinen astiasto näyttää kauniilta. Jotta valkoiset astiat olisivat kauniita, niiden tulee olla hyvästä aineesta valmistettuja.
Astioiden tulee olla yhtenäiseen kalustoon kuuluvia ja...
Lue kattamisesta vuodelta 1950
ruokailun historia
Ruokailun historian voidaan katsoa alkaneen tulen keksimisestä. Tulella alettiin kypsentää mm. leipää, kalaa ja lihaa. Jo ennen viljelyn ja... ...
Lue lisää
Ruokapöytämme ilme ei ole samanlainen kautta vuoden. Luonto, tapaperinne ja myös lainsäädäntö vaikuttavat siihen, mitä syötäväksi... ...
Lue lisää
Ruokasanaston tarkoituksena on antaa tietoa eri ruokakulttuurien sanoista ja niiden selityksistä. Erikielisiä ruokasanastoja löytyy sanakirja osiosta
Flambeeraus:... ...
Lue lisää
Eri maiden ruokakulttuureja
Eri maiden ruokakulttuurit ovat olleet sidoksissa mm. maan omiin raaka aineisiin ja uskontoon. Kehitys on muuttanut tapoja suvaitsevaisemmiksi,... ...
Lue lisää
NIKSEJÄ JA VINKKEJÄ RUOANLAITTOON
LEENA NORDSTRÖM JA PAAVO PUHAKKA
Oma myönteinen asenne lisää motivaatiota ruoanvalmistukseen.
* Pidä... ...
Lue lisää
MITTATAULUKOT
1 dl =7 rkl
1 rkl =3 tl
1 tl =5 ml
Fariinisokeri 1 dl =70 g 1 rkl =10 g 100 g =1,45 dl
tomusokeri 1 dl =60 g 1 rkl =9 g 100 g =1,625 dl
Hienosokeri 1 dl =85 g 1 rkl... ...
Lue lisää
Hyvillä välineillä hyvään lopputulokseen
PAAVO PUHAKKA
Hyvä keittiöväline helpottaa ruoanlaittoa. Ei ole samantekevää,... ...
Lue lisää
Lihan, lintujen ja kalojen esikäsittelystä ja kypsennyksestä
LIHA
LIHAN KEITTÄMINEN
* Laita isot lihapalat kylmään veteen, johon on lisätty... ...
Lue lisää
Hygienia ruoanvalmistuksessa
LEENA NORDSTRöM
Keittiön hyvä valaistus antaa riittävästi valoa, ei häikäise ja korostaa värejä muuttamatta... ...
Lue lisää
Pakastaminen ja pakasteiden käyttö
TIMO KUOPPALA
Ruoan pakastaminen on paras tapa säilyttää ravinto tuoreena pitkään. Oikein pakastetussa ruoassa... ...
Lue lisää
Mausteet ja maustaminen
LEENA NORDSTRöM
Mausteet antavat makua ja loihtivat esille kunkin ruokalajin erikoisominaisuudet. Mausteiden hyvä maku ja tuoksu... ...
Lue lisää
Alkoholi ruoanvalmistuksessa
PAAVO PUHAKKA
Alkoholinkäyttö ruoanvalmistuksessa ei ole hienostelua, vaan sillä voi jokainen saada uutta makua ja omaleimaisuutta... ...
Lue lisää
ETIKAT JA BALSAMIETIKAT
LEENA NORDSTRöM
Väkiviinaetikan ainesosat: vilja ja väkiviina
Etikkahappopitoisuus 10 prosenttia
Säilöntäliemen ainesosat:... ...
Lue lisää
Grillaaminen
TIMO KUOPPALA
Kesäaikaan saat arkiruokaan tai juhlahetkeen vaihtelua grillaamalla. Parhaimmillaan grillaus luo tuoksuineen viihtyisän tunnelman. Grillaaminen... ...
Lue lisää
RUOAN KEVENTäMINEN
PAAVO PUHAKKA
Tämän kirjasarjan ohjeissa ei ole kiinnitetty huomiota erilaisiin ruokavalioihin. Tarvittaessa ovat ohjeet muunneltavissa ja... ...
Lue lisää
<< Lihan, lintujen ja kalojen esikäsittelystä ja kypsennyksestä | Hygienia ruoanvalmistuksessa >>
Etusivu
Tarkoitus ei ole sanoa, mikä on hyvää tai huonoa. Jokainen kokki
on kiitoksensa ansainnut. Tavoitteena on tukea
rakkauttasi ruoanlaittoon ja antaa uusia ajatuksia meille jokaiselle.
Sormet sopassa keittokirja
saavutettavuus [at] omat.fi
|
|
Vanhin saavutettavuustestaaja
Kokko-Kokki Oy on tehnyt suomessa verkkosivustojen
saavutettavuustestauksia
jo vuodesta 2003. Yritys on vanhin Suomessa saavutettavuusasioita tehnyt yritys.
Kiinnostavia sivustoja