Hygienia ruoanvalmistuksessa

LEENA NORDSTRöM

Keittiön hyvä valaistus antaa riittävästi valoa, ei häikäise ja korostaa värejä muuttamatta niitä. Jos on mahdollista, kontrastivärit helpottavat ainakin heikkonäköistä hahmottamaan paikkoja paremmin.

Keittiössä oleskellaan paljon ja siellä päivittäisiin toimiin kuuluvat astioiden pesu sekä lieden ja työympäristön siistiminen. Siistissä ympäristössä työnteko on miellyttävämpää. Näkövammaisen perheessä jokaisen on yritettävä pitää tavarat samassa järjestyksessä, jotta ne on helppo löytää.

Kuivien ruokatarvikkeiden ja mausteiden merkitseminen pistekirjoituksella helpottaa ruoanlaittajaa.

Koska ruoanvalmistustöitä tehdään käsin, luonnollisesti huolehditaan käsien pesusta. On varottava,ettei tuoreeltaan tarjottaviin ruokiin tule työvälineistä ja käsistä makua. Lukuisten käsien pesujen vuoksi on niitä myös hoidettava hyvin kuivaamalla ja rasvaamalla näin kädet pysyvät kunnossa jatkossakin.

Erityisesti kanan ja broilerin käsittelyn jälkeen kannattaa pestä kaikki käytetyt työvälineet, sillä kanan ja broilerin sulaneessa lihassa bakteeritoiminta alkaa kehittyä nopeasti. Näin torjutaan salmonellatartunnan vaara, joka on mahdollista tuoreen kanan tai broilerin käsittelyssä. Suomen siirryttyä EU aikaan kana, broileri sekä useat muut tuotteet on syytä käsitellä entistä huolellisemmin, sillä salmonellatartunnan vaara saattaa kasvaa.

Pakkauksissa ovat uudet merkinnät, jotka ovat pakollisia kaikissa kuluttajille pakatuissa elintarvikkeissa. "Viimeinen myyntipäivä" merkinnän tilalle on tullut "parasta ennen" ja "viimeinen käyttöpäivä" merkinnät. " Parasta ennen" merkintä kertoo, mihin saakka elintarvike oikein säilytettynä säilyy moitteettomana. "Viimeinen käyttöpäivä" tai "viimeinen käyttöajankohta" merkintä kertoo sen päivän, jonka jälkeen elintarviketta ei saa myydä eikä ole syytä enää käyttää. Tämä merkintä vaaditaan helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin, (mm. tuorejuustot, tuore liha, lämpökäsittelemättömät einekset sekä hiillostettu ja savustettu kala).