Metsään mennä

Aukeamalla 12 on kaksi kuvaa. Vasemmalla näkyy keski-ikäinen hyväntahtoinen nainen. Hän katsoo kameraan hymyillen. Naisella on saappaat jaloissaan, pitkät jalat, yläreisiin ulottuva ulkoilutakki ja lierihattu. Päässä on aurinkolasit ja pää on viehkeästi kallellaan. Nainen seisoo pitkospuiden päällä - ei tarvitse kävellä suota pitkin.

Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy metsäinen rinne. Puita on paljon, ja ne ovat etualalla valkoisia. Kuivia oksiakin on paljon, sekä puissa että maassa. On ehkä myöhäinen syksy, sillä maisema on karu. Taka-alalla näkyy tummempaa metsää, mutta sielläkin puut näkyvät valkoisina. Yksi puu on kaatunut rajapinta-alueelle. Se erottaa kuvan etu- ja takaosan toisistaan. . Kuvailu

* * *

Seuraatko mua. Edessä poluton metsä, tuntematon maisema. MS

* * *

Lähdössä metsään. Mieliala korkealla.
Mitä kaikkea sieltä löytyykään? Luonnon antimia, ihanaa…
Mutta metsä on kuivunut pystyyn.
Happosateet, saasteet, chemtrailit, säteily, avohakkuut, ilmastonmuutos.
Lapsuuteni metsä on raiskattu, mennyttä. AS.

* ’ *

Aukeamalla on vain kaksi kuvaa. Vasemmalle on jätetty tyhjä tila ja keskellä on kuva naisesta. Hän seisoo pitkospuilla vanhanajan kunnon lierihattu päässä, kumisaappaat jalassa ja sadetakki päällä. Hänen tyytyväinen ilmeensä jotenkin loistaa kuvasta. Vieressä on vaakakuva metsämaisemasta. Se on negatiivikuva: puut ovat valkoisia ja taustan metsä on mustaa. Muodostuu sommitelma, jossa valkoisuus jatkuu naisen vierestä metsään. Tulee mieleen metsänhenki. TK.